Tekstit

Väärin kyykätty, hirveän jäykkä ja lättäjalat (päivän pakina)

Kuva
Väärin kävelty, väärin istuttu, väärin seisty, väärin kyykätty, väärin nukuttu, väärin juostu.  Terapeuteilla on tapana aina kertoa, mitä ihminen tekee väärin ja siitä tietysti seuraa jokin ongelma. Kävellään jalkaterät ulospäin tai sisäänpäin. Istutaan lysähtäneessä asennossa tai peräti istutaan niin, että toinen polvi on toisen päällä. Kyykistytään niin, että polvet menevät yhteen tai jopa niin kauheaa, että syväkyykyssä kantapäät eivät pysy alustalla. Seisotaan toinen polvi koukussa ja lantio sivussa. Nukkuessa tyyny on liian korkea tai liian matala, patja kova tai pehmeä.  Luin artikkelin, jossa väitettiin, että Usain Bolt juoksee väärin. Juoksi aika helkutin kovaa ja useita vuosia ilman pahempia vammoja.  Väärin tekeminen tietysti aiheuttaa valtavasti kaikenlaisia kipuja ja särkyjä. "En uskalla mennä kuntosalille, koska pelkään, että teen jotain väärin" tai "En uskalla kumartua enää eteenpäin, koska pelkään, että selkä menee taas jumiin", ovat yleisiä t

Tour de France

Kuva
ÄÄNITE Pyöräily on suosittu kilpailulaji maailmalla. Lajiin suhtaudutaan suurella intohimolla monissa maissa ympäri maailmaa. Maailman arvostetuin pyöräkilpailu on Ranskan Ympäriajo (Tour). Heinäkuussa kolmen viikon aikana pyöräillään 21 päivänä noin 160 kilometriä päivässä. Kilpailu on kovaa ja matkalle sisältyy paljon dramatiikkaa.   Pyöräily on suosittu terveysliikuntamuoto. Työmatkapyöräily on suosittua. Myös maastopyöräily on lisääntynyt paljon. Kaupunkipyöriä voi vuokrata, tosin sähköpotkulaudat ovat ne suurelta osin syrjäyttäneet. Sähköavusteiset pyörät ovat lisääntyneet valtavasti ja yhä useampi on innostunut pyöräilystä, koska ylämäet ja vastatuuli ei enää tunnu niin ikävältä.    Tässä blogissa muistelen  hieman 2023 Touria ja  pohdin pyöräilyä liikuntamuotona. Myös pyöräilyssä on paljon hyviä ja huonoja puolia, kun arvioidaan sitä terveysliikuntana.   Kestävyysurheilun kuninkaat   Erään kaverini innoittamana olen seurannut tämän vuoden Touria tavallista innokkaammin.

Soutu on hieno laji

Kuva
ÄÄNITE On keskikesä ja uintiaika on parhaimmillaan. Kotitilani lähin järvi on kolmen kilometrin päässä. Meitä on kolme 12-vuotiasta poikaa ja ajamme pyörillä vähintään kerran päivässä uimaan järvelle. Mummolan rannassa on mukava pulikoida tuntitolkulla. Rannassa on myös puuvene. Välillä käymme soutamassa järvellä. Hypimme veneestä uimaan, mutta usein vain soudamme pientä järveä päästä päähän. Jo silloin soutu tuntui mukavalta. Lapsuuden muistoilla ja kokemuksilla on usein suuri merkitys siihen, miten ihminen nauttii vedessä tai vesillä liikkumisesta. Oletko meri- vai järvi-ihminen? Halutako käyttää vesillä liikkumiseen tuulivoimaa, moottoria vai lihasvoimaa?  Itse olen järvi-ihminen, jopa lampi-ihminen. Rentouttavina on istua pienen suolammen rannalla ja aistia mitä ympäristössä tapahtuu. Pieni järvi tuntuu turvalliselta ja meri on jopa hiukan pelottavalta. Horisontin tuijottelu purjeveneestä sopii minulle ehkä kerran kesässä. Aallolta toiselle ryskyttävä moottorivene on epämiell

Juoksu kuormittaa - kävely elvyttää!

  Nuori urheilija katsoo televisiota.  On alkamassa Montrealin olympialaisten  5000 metrin juoksun viimeinen kierros. Lasse Viren on siirtynyt juoksun kärkeen ja aloittanut kuuluisan pitkän kirinsä, jolla on voittanut aiemmat kolme kultamitalia. Takana väijyy joukko huippunopeita mailereita, jotka  ovat valmiina tappavan kovaan loppusuoran kiriin. Näyttää siltä, että Lassella ei tällä kertaa ole mahdollisuuksia. Lasse painaa leuan rintaan ja lisää asteittain vauhtia. Aina kun joku takana olevista tulee lähes rinnalle, niin Viren kiihdyttää vauhtia. Lopulta kaikki mailerit kangistuvat loppumetreillä ja Viren on voittaja. Mikä mahtava fiilis! Nuori urheilija on nähnyt esikuvansa ja toteaa, "minustakin tulee olympiavoittaja!" Vielä nytkin tulee kylmät väreet selkäpiihin, kun muistelee juoksua, joka mielestäni oli Lasse Virenin "paras" voitto. Ei tullut minusta olympiavoittajaa eikä juoksijaa, ei edes kilpaurheilijaa. Tuli muuten vaan himoliikkuja, joka harrasti kai

Kolmas kerta toden sanoo!

Kuva
  Herään aamulla kello 6.00. Teen normaalin aamuvoimisteluni. Nousen istumaan sängyn laidalle ja nostan kädet ylös kohden kattoa ja venytän kainalot.  Sitten nousen seisomaan, laitan kädet alaselkään ja ojennan lonkat.  Otan muutaman askeleen ja vasen nilkka tuntuu hiukan aralta ja muutenkin koko keho tuntuu kankealta ja jäykältä. Koska olen 63 vuotias mies niin on luonnollista, että aamulla nivelet tuntuvat jäykiltä. Vanha vitsikin on, "jos on 60v. ja mikään paikka ei tunnu jäykältä tai kipeältä aamulla, niin on kuollut".  Jäykkyys suojaa kehoa. Ikääntymisen muutokset herkistävät kudoksia. Aivot tietävät ärtyneet kudokset ja estävät jäykkyydellä äkkinäiset liikkeelle. Minä en lähtenyt juoksujalkaa vessaan vaan tepasteli hissukseen. Kun otin muutaman askeleen niin aivot totesivat, että nilkan kipua ei tarvita ja se poistui. Yleinen jäykkyys jatkui hiukan pidempään, mutta myös se hävisi muutamassa minuutissa.  Eli jäykkyyttä ei kannata väkisin yrittää venyttelyä pois. Aivot po