LIIKUNNAN OIKEA ANNOSTELU JA MONIMUOTOISUUS

  Herään aamulla kello 6.00. Teen normaalin aamuvoimisteluni. Nousen istumaan sängyn laidalle ja nostan kädet ylös kohden kattoa ja venytän kainalot.  Sitten nousen seisomaan, laitan kädet alaselkään ja ojennan lonkat.  Otan muutaman askeleen ja vasen nilkka tuntuu hiukan aralta ja muutenkin koko keho tuntuu kankealta ja jäykältä. Koska olen 63 vuotias mies niin on luonnollista, että aamulla nivelet tuntuvat jäykiltä. Vanha vitsikin on, "jos on 60v. ja mikään paikka ei tunnu jäykältä tai kipeältä aamulla, niin on kuollut".  Jäykkyys suojaa kehoa. Ikääntymisen muutokset herkistävät kudoksia. Aivot tietävät ärtyneet kudokset ja estävät jäykkyydellä äkkinäiset liikkeelle. Minä en lähtenyt juoksujalkaa vessaan vaan tepasteli hissukseen. Kun otin muutaman askeleen niin aivot totesivat, että nilkan kipua ei tarvita ja se poistui. Yleinen jäykkyys jatkui hiukan pidempään, mutta myös se hävisi muutamassa minuutissa.  Eli jäykkyyttä ei kannata väkisin yrittää venyttelyä pois. Aivot po

On maanantai aamu vuonna1966. Kello on 7.15, ulkona on pakkasta 30 astetta ja lähes pimeää. 7 vuotias Arto on lähdössä kouluun hiihtäen. Koulumatka pieneen maalaiskouluun on kolme kilometriä. Äiti auttaa pukeutumisessa. Alushousut, raappahousut, villahousut ja päällimmäiseksi laitetaan paksut puuvillahousut. Latu kulki peltojen läpi. Sukset hiukan tökkivät, koska tuiskulumi on tukkinut latua. Kuun valossa taaperrettiin läpi aavan pellon ja edes susia ei osattu pelätä. Hiihtomatka tuntui aina mukavalta ja koulunpenkille istuttiin hieman hikisenä. Myös silloin säästettiin, koska koulumatkan tiestä vain puolet aurattiin. Siksi koulumatka piti aina mennä hiihtäen, koska paksussa hangessa ei ollut kiva rämpiä ilman suksia. Matka kouluun oli vain kolme kilometriä, niin lapsia ei viety koskaan autolla kouluun, siis ei koskaan. Nykynuoriso ei voi tällaista käsittää. Koko tavi hiihdettiin ja hypättiin mäkeä.  Ladut ja hyppyrimäet tehtiin itse ja sitten hiukan kisailtiin. Silloin hiihdettii

TALLENNE Helena Takalo hiihtää kevyen näköisesti Neuvostoliiton pelätyn Galina Gulagovan takana. Kolmen kilometrin kohdalla Helen muuttaa rytmiä, kiihdyttää vauhtia ja Galina jää.  Viestin avausosuuden hiihti mainiosti Taina Impiö ja toi Suomen ensimmäisenä vaihtoon. Toista osuutta hiihti uraansa aloitteleva Marja-Liisa Hämäläinen. Hän joutui antautumaan yli minuutin pelätylle Amosovalle ja tilanne näytti pahalta. Onneksi Hilkka Riihivuori oli huippuvireessä ja paineli ohi kaikista, jopa useita voittoja saavuttaneesta Raisa Smetaniansta. Helena lähti heti Galinan perään ja kolmen kilometrin kohdalla... Pelätty Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto oli lyöty ja Suomi voitti naisten veistin Lahden MM-kisoissa vuonna 1978. Tällaisia nostalgisia ajatuksia ennen elämäni toista Helenan hiihtoa Pyhäjärvellä Helena Takalon kotikunnassa.  Hiihto on Kalavan Kierroksen osakilpailu. Esivalmistelut Säätä on jännitetty koko viikko. Alkuviikosta luvattiin, jopa sankkaa lumisadetta kisan

ÄÄN ITE  (Drive)    ÄÄNITE 2.  (YouTube) Homer Simpson kärsi selkäkivusta ja meni lääkäriin. Hänen yllätykseksi lääkäri ei määrännyt kipulääkettä tai kirurgiaa, vaan antoi kiropraktikon käyntikortin. "Eikö kunnon lääkärit vihaa kiropraktikoita?" tokaisi Homer. Lääkäri oli saman golf-clubin jäsen kuin kiro.  Kiropraktikko  teki jonkun tempun ja selkä tuntui paremmalta. "Hoidossa pitäisi käydä  kolme kertaa viikossa......hmm... vuosia" mumisi praktikko. Pihalla lehtiä haravoidessa Homerin selkä kipeytyi uudestaan. Bart (hänen poika) vahingossa tönäisi Homeria ja hän kaatui selälleen metallisen roskatynnyrin päälle ja selkä parani. Homer sai tästä bisnessidean. Hän patentoi tynnyrin ja alkoi autotallissaan parantaa selkäkipuisia tönimällä heitä tynnyrin  päälle. Kiropraktikot eivät tykänneet, että joku tuli heidän reviirilleen tekemään bisnestä. He ensin uhkailivat Homeria ja lopulta varastivat tynnyrin ja hakkasivat "selkärangoilla" tynnyrin pilalle. Jakso