Hoitaako härpäkkeet?

Istun aamiaispöydässä. On marraskuu ja ulkona on pimeää, synkkää ja sateista.  Aamut ovat tähän aikaan vuodesta tavallista hankalampia. Pientä aamuapatiaa pukkaa päälle. Kun avaan päivän lehden ja hörpin muutaman huikan kahvia, niin yleensä aika pian "elämä voittaa". 

Pöydällä on myös kirkasvalolamppu. Olen sen joskus kauan sitten osatanut, kun valohoidot olivat enemmän muotia. Haen sen alakerran varastosta aina marraskuussa ja hoidan itseäni aamiaispöydässä. Keittiö tuntuu todella kirkkaalta, mutta ei kuitenkaan häikäise. Jotenkin tuntuu, että mieli piristyy, kun on valoisampaa - ainakin uskon näin. Toisaalta olen hyvin skeptinen ihminen ja en hevillä usko. Lumevaikutusta ei pidä koskaan vähätellä, joten käytän lamppua marraskuussa.

Innokkaimmat jouluihmiset  ostavat jo lahjoja. "On niin raskasta hieroa  puolison hartioita, pitäisiköhän ostaa lahjaksi joku väsymätön hierontalaite". Suosittuja lahjoja ovat erilaiset lihashuoltovasarat ja shiatsu-hierojat.  Niiden mainoksia pyörii jo lehdissä. 

Potilaani usein kysyvät niiden käytöstä minulta. Vastaukseni on: " Riippuu vaivasta ja oikea annostelu on myös tässä tärkeää".

Lihashuoltovasara 

Kuten nimi lihashuoltovasara kertoo, niin sillä hoidetaan lihasten vaivoja. Mielestäni laitteilla hoidetaan enemmänkin terveyttä kuin jotain vaivaa.  Varsinkin kun laite aiheuttaa tärinää kudoksiin, niin pitää olla tarkkana annostelun suhteen. 

Jos ihmisellä on vain lievää oiretta esim. lihas tuntuu jännittyneeltä ja ehkä hiukan väsyneeltä, niin lihashuoltovasaran tärinä rentoutta lihasta ja myös verenkierto voi vilkastua. Kovan treeni jälkeen tärinä voi edistää palautumista esim. reisissä tai pohkeissa.

Kun tulee "todellista" vaivaa, niin sitten laitteista voi olla haittaa. Ärtynyt nivel tai ärtynyt hermo ei siedä tärinää. Ko. kudokset ärtyvät lisää ja suojaava lihasjännitys kudoksen ympärillä myös lisääntyy.

Jos niskan jännityksen lisäisi on sormien puutumista tai päänsärkyä niin hermo on ärtynyt. Jos rintarangan kipu heijastelee kylkiin tai jopa tuntuu rinnassa tai rintalastassa niin kylkiväli hermo on ärtynyt. Jos lanneselän kipu tai jännitys heijastelee pakaraan, reiden taakse tai sääreen niin kipu tulee ärtyneestä iskiashermosta, Jos se heijastelee lonkan eteen, reiden eteen tulee ärtyneestä resihemosta tai sen haaroista.

Tärinä voi hetkeksi rentouttaa lihasta, mutta ärsyttää hermoa ja  suojaava jännitys palaa nopeasti. ÄRTYNY HERMO EI SIEDÄ TÄRINÄÄ. 

Shiatsu-hieroja

Mielestäni ns. shiatsu-hierojat on parempi vaihtoehto kun täristävät laitteet. Selkärangan molemmin puolin "jurnuttavat" nystyrät (ilman tärinää) elvyttävät kudosten liikettä ja verenkiertoa. Kun laite rullaa muutaman kerran rangan päästä päähän, niin se voi elvyttää hyvin kudoksia.

Myös tässä annostelu on tärkeää. Pitää saada asento, jossa paine on maltillinen  ja "käsittely" tuntuu koko ajan mukavalta. Jos paine on liian suuri ja väsymätön laita jurnuttaa kudoksia  pitkään, niin vaivat vain pahenevat. Jos  esim. laite painaa liian voimakkaasti hermoa luuta vasten ja jurnuttaa siinä hetken, niin hermo ärtyy ja suojaava jännitys lihaksissa nousee.

Härpäkkeet hoitaa

Kuntouksessa on aina ollut ja tulee olemaan erilaisia ihmelaitteita, jotka parantava kaikki selän ja niskan vaivat.  Yleensä ei tarvitse kuin maata jonkin kaaren päällä tai nystyrän painaa niskaa. "Tämä muutti elämäni", "käytin viikon ja vuosi vaivannut ongelma oli poissa", "aivan fantastinen laite", jne. Tällaisia käyttäjien kommentteja on tietysti satoja jokaisen härpäkkeen mainoksessa.

Oma lukunsa on ostoskanavien mainokset. Mainos voi kestää kymmeniä minuutteja. Niissä hyvinvoivat, iloiset  ja terveet ihmiset kertova ihmetäristimestä, joka laitetaan jalkapohjien alle ja elämä muuttui. Samalla yli-innokas myyntihenkilö kertoo laitteen parantavista ominaisuuksista.  Laitetta voi tietysti käyttää kotona ja töissä. Se on kätevä pakata mukaan myös lomareissuille. 

Kun tätä kehumista on jatkunut noin 10 min niin sitten kuviin tulee valkoiseen takkiin ja kravattiin pukeutunut  henkilö joka esitellään, lääketieteen ja kirurgian professoriksi "jostain bostonin yliopistosta". Minun mielestä tämä vie viimeisenkin uskottavuuden laitteen tehoista ja hoitovaikutuksista. Mutta laitetta myydään miljoonia, "täytyyhän sen olla hyvä kun noin paljon kehutaan". Hyväuskoisia ihmisiä riittää. Usein laitetta käytetään muutama viikko ja sitten se jää pölyttymään sängyn alle (on tietysti mainostettu, että sitä on kätevä sälyttää vaikka sängyn alla :))

Jos laite vaikuttaa vähän liiankin hyvältä mainoksen mukaan, niin harkitse vielä. 

Härpäke - pilleri - pistos....

Fysioterapeutin urani aikana on markkinoilla ollut jos jonkinlaista selkäkippiä, venytyslaitetta ja niskakeinua. Näillä laitteilla on oma paikkansa kuntouksessa. Toisaalta niiden laajempi käyttö on tullut ja mennyt. 

Koska suhtaudun laitteisiin hiukan skeptisesti voi tulla kuva, että pelkään niiden vähentävät töitäni - tuskin näin käy. Kun härpäkehoito ei auta lääkäri määrää pillerin. Pilleri auttoi hetkeksi - laitetaan pistos. Kun pistoksen teho häviää niin mitä sitten? Pitäisikö hakeutua vaikka fysioterapiaan tai kilauttaa kaverille ja kysyä mistä sai avun vaivaan? 

Tästä on usein kuitenkin vielä matkaa siihen, että ihminen alkaa itse tekemään jotain. Usein kierretään eri terapeutteja ja toivotaan, että löytyy jokin TEMPPU, jolla vaiva katoaa ja mitään ei tarvitse elämässä muuttaa.

Vastaanotollani käy kahdenlaisia ihmisiä, niitä jotka liikkuvat liikaa ja niitä jotka liikkuvat liian vähän. Ne ketkä saavat liikunnan ja levon suhteen sopivaksi eivät tarvitse mitään HÄRPÄKKEITÄ hoitamaan vaivojaan.

Ehkä kuitenkin puolison tai ystävän antama hartioiden hetkellinen, mutta tunteella annettu hieronta on parempi kuin jonkun väsymättömäsi ja tunteettomasti jurnuttavan tai tärisevän härpäkkeen hoito.  Linkki blogiin: Kosketus hoitaa


Ps. Pohdin näissä blogeissa liikunnan annostelun tärkeyttä. Toisaalta fysioterapiassa on paljon myyttejä, joita pitäisi murtaa. Tässä muutama linkki "myytteihin".

Ihminen on täynnä hoitavia pisteitä

Venyttely on turhaa

Väärin kyykätty, hirveän jäykkä ja lättäjalat (päivän pakina)

Saako sinua manipuloida?



Kommentit

Lähetä kommentti

Kerro mielipiteesi blogista

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Väärin kyykätty, hirveän jäykkä ja lättäjalat (päivän pakina)

Kuva
Väärin kävelty, väärin istuttu, väärin seisty, väärin kyykätty, väärin nukuttu, väärin juostu.  Terapeuteilla on tapana aina kertoa, mitä ihminen tekee väärin ja siitä tietysti seuraa jokin ongelma. Kävellään jalkaterät ulospäin tai sisäänpäin. Istutaan lysähtäneessä asennossa tai peräti istutaan niin, että toinen polvi on toisen päällä. Kyykistytään niin, että polvet menevät yhteen tai jopa niin kauheaa, että syväkyykyssä kantapäät eivät pysy alustalla. Seisotaan toinen polvi koukussa ja lantio sivussa. Nukkuessa tyyny on liian korkea tai liian matala, patja kova tai pehmeä.  Luin artikkelin, jossa väitettiin, että Usain Bolt juoksee väärin. Juoksi aika helkutin kovaa ja useita vuosia ilman pahempia vammoja.  Väärin tekeminen tietysti aiheuttaa valtavasti kaikenlaisia kipuja ja särkyjä. "En uskalla mennä kuntosalille, koska pelkään, että teen jotain väärin" tai "En uskalla kumartua enää eteenpäin, koska pelkään, että selkä menee taas jumiin", ovat yleisiä ...
Lue lisää

Mustelmasta arpeen!

Kuva
Kuuntele äänite Olin noin 10-vuotias ja kädessäni oli upouusi puukko. Innoissani veistelin puun palasta lastuja ja sitten se tapahtui. Puukko lipesi ja viilsi ison palkeenkielen lähes irti vasemmasta etusormestani. "Valtava" verenvuoto tyrehtyi melko nopeasti, kun hetken puristin haavaa tiukasti. Vaikka haava ei ollut syvä niin siihen tuli arpi, joka on siinä edelleen 50 vuoden jälkeen. Arpi on hiukan kovempi ja vaaleampi kuin muu iho. Minua se ei juurikaan vaivaa, vain pieni kosmeettinen haitta ja hiukan kiristää, kun nivelen taivuttaa ääriasentoon. Kun elämässä sattuu ja tapahtuu, niin arpien määrä ihmisessä myös lisääntyy. Tulee pinnallisia arpia ja syviä arpia. Lisäksi tulee henkisiä arpia, joihin en tässä blogissa puutu. Arpikudos on aina hiukan kovempaa ja huonommin joustavaa, kuin ympärillä oleva muu kudos. Haavan arpeutuessa kudokset tarttuvat helposti kiinni toisiinsa. Myös hermo voi tarttua kiinni arpeen ja lihaskalvot voivat juuttua kiinni toisiinsa. ...
Lue lisää

Venyttely on turhaa!

Kuva
Kuuntele tallenne "Eläimetkin venyttelevät"  Usein venyttelyn tärkeyttä perustellaan sillä, että eläimetkin venyttelevät. Meillä on kaksi kissaa. Ne ovat jo iäkkäitä ja pääasiassa nukkuvat. Mutta kun ne nousevat ylös pediltään, ne tekevät kaksi venytystä. Ensin venytetään lonkan etuosa ja sen jälkeen kainalot. Sitten ne ovatkin valmiit hyppäämään kissamaisen kevyesti pöydälle. Vuosia niitä tarkkailleena olen pannut merkille, että venytyksen kesto on  maksimissaan 3      sekuntia.  Tyttäreni mukaan tämä venytyksen kesto pätee myös hänen koiraansa. (Linkki videoon jossa joutsenet venyttelevät) Eli ihminen on ainoa "eläin", joka jostain käsittämättömästä syystä pitää kudoksia venytyksessä - jopa minuutteja - ja luulee , että se on hyvä asia. Yritän tässä blogissani murtaa myyttiä venyttelyn tärkeydestä. U sein venyttely on jopa haitallista ja hidastaa vaivojen paranemista.  Pitkäkestoiset venytykset eivät hoida ...
Lue lisää

"Löysän nilkan tarina"

Äänite Olen 60 vuotias mies, hieman harmaantunut, mutta olen harrastanut monipuolisesti liikuntaa koko ikäni ja olen melko hyvässä kunnossa. En kärsi muista tuki- ja liikuntaelinten vaivoista, paitsi hieman löysistä nilkoista. Olen harrastanut lentopalloa 45 vuoden ajan ja säästynyt onnekkaasti muilta urheiluvammoilta. Tosin molemmat nilkat ovat nyrjähtäneet useita kertoja, joten osa nivelsiteistä on poikki ja loputkin tuntuvat löysiltä.   Eilen pelasin viisi erää höntsälentopalloa ja peli meni ilman vaivoja, ei mitään ongelmia. Aamulla noustessani sängystä oli oikea nilkka niin kipeä, että se ei kestänyt varaamista. Miksi nilkka oli kipeä, vaikka pelatessa se ei vaivannut lainkaan?   Koska mitään tapaturmaa ei sattunut, niin mielestäni ainoa syy oli liikunnan väärä ANNOSTELU. Viisi erää oli liikaa. Lihakset eivät enää jaksaneet tukea löysää niveltä ja nivel ärsyyntyi. Eli ensi kerralla vain neljä erää.   Aluksi nilkka hiukan vaivasi töissä ja yhdellä jalalla ...
Lue lisää

Kramppi suojaa kehoa!

Kuva
Kuun tele äänite Tässä neljä erilaista tarinaa, joita yhdistää suonenveto eli lihaskramppi .   Pasi-pikajuoksija Pasi (19v) keskittyy huolella 100 metrin pyrähdykseensä. Kaikki alkuvalmistelut on tehty huolella ja kaikki tuntuu hyvältä. Lähtölaukaus pamahtaa ja kiihdytysvaihe sujuu hyvin. Puolessa välissä matkaa vauhti on maksimissaan. Ensin pieni "tuntemus" oikeassa takareidessä. Sitten iskee KRAMPPI, polvi ei ojennu ja juoksu loppuu siihen. Pasi klinkuttaa maaliin pidellen kädellään takareittä. Huippujuoksija  kiidätetään magneettikuvaukseen. Mitään vakavaa ei löydy, sillä tuntemus olikin pelkkä lihaskramppi. Kausi jatkuu kahden viikon päästä. Seija-suorittaja   Seija (35v) on koko ikänsä harrastanut tavoitteellista liikuntaa. Nyt hän valmistautuu elämänsä kolmanteen maratoniin.  Kaksi vuotta sitten hän innostui juoksemaan ja nyt on tavoitteet "korkealla". Juoksukoulukin on käyty ja kaikki pitäisi sujua hyvin. Tosin jännityksen takia hän oli nukkunut yöns...
Lue lisää

Kipeän selän tarina

Kuva
Kipeän selän tarina On kaunis, keväinen sunnuntaiaamu. Vaimo on päättänyt, että tänään laitetaan kesäkukat terassille. Ruukut pitää kantaa alas, vaihtaa mullat, istuttaa uudet kukat ja kantaa ruukut takaisin. Ruukkuja on monta ja ne painavat melko paljon. Jaksan hyvin kantaa, mutta ruukkujen muodon vuoksi niiden kantaminen on hankalaa ja siksi joudun tosissani käyttämään voimaa. Kaikki sujui hyvin, mutta illalla tuntui lievää jomotusta alaselässä. Fysioterapeuttina tiedän, että tästä ei seuraa mitään hyvää, sillä jomotus ei ole tavallista selän väsymistä. Annostelu taisi tässä hyötyliikunnassa mennä hiukan pieleen. Blogissani "löysän nilkan tarina" retostelin, että olen yli 60 v. ja minulla ei ole muita tuki- ja liikuntaelinvaivoja, kuin löysät nilkat. Nuoruudessani olen kuitenkin kärsinyt melko paljon alaselän kivuista. Rullaluistelu, luistelu ja luisteluhiihto ovat lajit, joilla sain vaivat hallintaan ja käytännössä kokonaan pois. Minun ongelmanani olivat aiemmin heikohk...
Lue lisää

"Koppikarisman" kehittyminen.

"jotain tarvis tehdä" On vuosi 1980 ja olen elämässäni siinä vaiheessa, että "jotain tarvis tehdä", mutta mitä? Sattumalta törmäsin  erääseen lukioaikaiseen koulukaveriin. Hän kertoi olevansa kuntohoitajakoulussa,  kehui paikkaa minulla  ja rohkaisi hakemaan sinne. En ollut koskaan ajatellut, että lähtisin hoitoalalle. Ennemminkin minua kiinnosti metsä ja siihen liittyvät ammatit. Pyrin kouluun ja  pääsin. Siitä alkoi hoitajan ura, jolle ei loppua näy.  Metsä on sen jälkeen ollut kunnon hoitamisen ja rentoutumisen paikka ja hyvä näin.  Muutamia vuosia myöhemmin sain kuulla, että tuttuni oli itse ollut täysin kypsä koko koulutukseen ja vedätti minua (kiitos kuitenkin TP). Kuntohoitoja Valmistuin vuonna 1981 kuntohoitajaksi. Koulussa opin  anatomian ja lihasten hieronnan perusteet. Hoitotyö tapahtui hoitohuoneessa, jota jatkossa nimitän "kopiksi". Siellä minulla oli loistavat anatomian opettajat, joka sai kiinnostukseni heräämään (ki...
Lue lisää

Kipeän selän tarina jatkuu...

Kuva
On perjantaipäivä. Lähes kaksi viikkoa on kulunut siitä, kun selkä alun alkujaan kipeytyi. Se on ollut koko viikon oireeton, joten luulin, että vaiva oli jo kokonaan poissa, mutta ei ollut. Pihalla odottaa Heräte 1. Savolaistyyppinen vuorosoutuvene, jossa toinen soutaa ja toinen meloo takana ja noin vartin välein vaihdetaan vuoroa. Kävin heräteostoksena hakemassa sen Pohjanmaalta ja tarkoitukseni on ollut ryhtyä soutamaan lähes päivittäin. Soutu on mielestäni ainoa oikea tapa edetä vesillä. En erityisemmin pidä pärisevistä moottoriveneistä, jotta ryskyttävät ikävästi aallokossa. Purjehdus taas on liian hidastempoista ja pitkästyttävää. Kerran kesässä menee sopivalla tuulella, mutta horisontin jatkuva tähystäminen ei ole minun juttuni. Melonta ja suppailu menettelevät, mutta soutu kunnon veneellä on jatkuva elämys. On tyyni ilta ja loistava keli. Saan houkuteltua tyttäreni "vastapainoksi" veneeseen. Vuorosoutuvene "kyntää", jos perässä ei ole soutukaveria. Nostam...
Lue lisää

Taistelu painovoimaa vastaan

Kuva
  Kuuntele äänite tästä linkistä Isaac Newtonin päähän tipahti puusta omena 1600-luvun loppupuolella ja melko pian sen jälkeen tiedettiin, mitä on painovoima. Kun ihminen syntyy, niin siitä alkaa elinikäinen taistelu painovoimaa vastaan. Toisaalta painovoimasta on myös paljon hyötyä. Ensimmäinen vuosi on yleensä menestyksekäs. Tuhansien hävittyjen taistelujen jälkeen lihasvoima ja kehon hallinta kehittyvät niin paljon, että ihmisenalku voittaa taistelun ja nousee seisomaan. Pian sen jälkeen tulevat ensimmäiset haparoivat askeleet. Voi sitä voiton riemua. Seuraavan vuoden aikana monelta onnistuu jo juokseminen. Kävely ja juoksu ovat "perusliikuntaa", jotka lähes kaikki oppivat. Näitä perustaitoja pitää harjoitella koko elämän ajan, jotta ne säilyvät. Kun ihminen kasvaa niin vipuvarret pitenevät ja voiman tarve tietysti lisääntyy. Koko lapsuuden ja nuoruuden ihmisellä on luontainen tarve kehittää perustaitoja. Lisäksi painovoimaa vastustetaan erilaisill...
Lue lisää

Erään juoksun tarina

Kuva
Aiemmassa blogissani olen kertonut, että olen kalevankiertäjä( Linkki blogiin:  Monipuolisuutta liikuntaan ). Laji tuo tärkeää monimuotoisuutta liikuntaani, koska siinä harjoitellaan ja suoritetaan kuutta eri lajia vuoden aikana. Tänään on kalevankiertäjän juhlapäivä. Suoritusvuorossa on juoksu ja juoksumatkana puolimaraton Porin Yyterissä. Juoksua ei suoriteta Yyterin hiekalla, vaan koko matka on asfalttia. Lisäksi reitti on lähes tasainen ja siinä on monen kilometrin pituisia suoria. Kuulostaa tosi tylsältä.   En ole kovin kilpailuhenkinen, mutta haluan hiukan kisailla. Liikuntani on tavoitteellista ja tavoitteena on terveys. Koska reitti on helppo, fiilis omasta kunnosta on hyvä ja sää mitä mainioin, päätän laittaa juoksulle muitakin tavoitteita. Loppuaika 1.45 - 2 h, keskipulssi 160 sykettä/min, viimeinen kilometri kisani nopein ja tietysti hyväkuntoisena maalissa.   Juoksu hoitaa mieltä!   Koko ikäni olen liikkunut paljon...
Lue lisää