Kramppi suojaa kehoa!

Tässä neljä erilaista tarinaa, joita yhdistää suonenveto eli lihaskramppi. 

Pasi-pikajuoksija

Pasi (19v) keskittyy huolella 100 metrin pyrähdykseensä. Kaikki alkuvalmistelut on tehty huolella ja kaikki tuntuu hyvältä. Lähtölaukaus pamahtaa ja kiihdytysvaihe sujuu hyvin. Puolessa välissä matkaa vauhti on maksimissaan. Ensin pieni "tuntemus" oikeassa takareidessä. Sitten iskee KRAMPPI, polvi ei ojennu ja juoksu loppuu siihen. Pasi klinkuttaa maaliin pidellen kädellään takareittä.
Huippujuoksija kiidätetään magneettikuvaukseen. Mitään vakavaa ei löydy, sillä tuntemus olikin pelkkä lihaskramppi. Kausi jatkuu kahden viikon päästä.

Seija-suorittaja 

Seija (35v) on koko ikänsä harrastanut tavoitteellista liikuntaa. Nyt hän valmistautuu elämänsä kolmanteen maratoniin. Kaksi vuotta sitten hän innostui juoksemaan ja nyt on tavoitteet "korkealla". Juoksukoulukin on käyty ja kaikki pitäisi sujua hyvin. Tosin jännityksen takia hän oli nukkunut yönsä vielä tavallistakin huonommin ja "stressivatsa" on tuntunut hiukan aralta. 

Kuukausi sitten on tehty uusi ennätys puolimaratonilla. Nyt tavoitteena on tietysti uusi ennätys myös maratonilla.  Aiemmat pari maratonia ovat sujuneet yllättävän hyvin ja mieli on luottavainen.

Kaikki sujuu hyvin 30 km asti. Tosin vauhti ja sykkeet ovat aavistuksen liian korkeat, mutta hyvästä peesistä  olisi ollut sääli jättäytyä pois. Nestetankkausta on myös tehty suunnitelman mukaan ennen juoksua ja juoksun aikana.

32 km kohdalla tuntuu nykäys vasemmassa pohkeessa. Parin kilometrin päästä tulee KRAMPPI oikein kunnolla  ja juoksu muuttuu vaivalloiseksi kävelyksi. Lopulta on pakko pysähtyä ja hiukan venyttää pohjetta. Juoksu jatkuu, mutta kramppi iskee uudestaan ja nyt myös toiseen pohkeeseen. Seija sinnittelee kuitenkin eteenpäin

37 km kohdalla tulee VATSAKRAMPPI, jonka seurauksena Seija joutuu poikkeamaan metsän puolelle ja imeytymätön urheilujuoma tyhjentyy kuusen juurelle. Koko loppumatka on tuskaa ja vain vaivoin hän selviää mallin. Ennätystä ei tullut ja hän on maalissa aivan puhki. Liian puhki, siihen nähden, mikä on terveyden kannalta järkevää.

Heimo-hyötyliikkuja  

Heimo (75v)  hoitaa omakotitalonsa pihan viimeisen päälle. Nurmikot leikataan yhdestä kahteen kertaa viikossa. Sentin lumikerros kolataan välittömästi. Kaikki pitää olla tiptop ja mitään ei jätätetä kesken, vaikka selkää kolottaa ja polvia särkee. Energiaa ei tuhlata tyhjänpäiväisiin kävelylenkkeihin. Liikunnasta pitää näkyä tulosta ja siksi ainoa oikea liikuntamuoto on hyötyliikunta pihalla.

Kuorma-auto toi aamulla viisi kuutiota multaa pihaan. Kasa piti lapioida ja kärrätä ympäri tonttia välittömästi. Heikki menee illalla tyytyväisenä nukkumaan.

 Kello kolme yöllä hän herää, kun yhtäkkiä molemmat pohkeet KRAMPPAA. Hän kiroaa ja ihmetellee, miksi kramppaa aina yöllä eikä koskaan päivällä, kun puuhastelen pihalla? 

Hän nousee ylös, käy vessassa ja kramppi helpottaa. Vaimon "pakottamana" hän ottaa pillerin, jonka pitäisi auttaa vaivaan. Heimo ei usko pilleriin, mutta ottaa vaimon mieliksi. Toisaalta hän mielessään toivoo, että pilleri siirtäisi kramppia erääseen toiseen kohtaa kehossa, jossa on ajoittain ollut  vastakkaista ongelmaa. 

Heimon krampit toisintuvat säännöllisesti, riippuen hiukan siitä, miten paljon on itseään rasittanut.

Vuokko-vaappuja

Vastaanotolleni tulee 66 vuotias juuri eläkkeelle jäänyt toimistotyöntekijä. Hänellä on toispuoleinen kipu oikean pakaran sivulla ja heijastelee ajoittain reiden eteen.  Pakaran kivun takia kävely on ankkamaisen vaappuvaa. 

Tutkimukseni  löydökset ovat hyvin tyypillisiä. Seisten taaksetaivutus sattuu pakaraan oikealle. Lantiosta ja ristiluusta löytyy asennosta toispuoleisuutta. Syvien pakaralihasten jänteet ärtyneet ja lantionkohottajalihas on sekä jumissa että ärtynyt jne. 

Hoidan  potilaan alaselkää niin, että potilas  on vatsallaan hoitopöydällä.   Yhtäkkiä hän valittaa, että lapojen välistä KRAMPPAA!". Miksi rintaranka oireilee, vaikka hoito kohdistuu pakaraan?  Rouva punnertaa ylös ja  hiukan liikuttelee lapoja niin, että tilanne laukeaa ja hoito jatkuu

Lopulta käsken Vuokkoa kääntymään selälleen. Kääntymien on kankeaa ja hankalan näköistä. Yhtäkkiä kuuluu taas huuto: "Pohkeesta vetää suonta!". Miksi pohje  kramppaa, kun potilas vain yrittää kääntyä vatsalta selälle?  Potilas nousee seisomaan ja vaiva helpottaa heti.

Potilas menee selälleen hoitopöydälle ja ohjaan harjoitusta, jossa nostetaan lantiota ylös. Kun lantio nousee, niin taas kuuluu voivotus, että "takareisi KRAMPPAA". Miksi takareisi kramppaa näin kevyessä harjoituksessa heti ensimmäisessä toistossa? Tämä harjoitus ei vielä sovi Vuokolle, pitää keksiä jokin kevyempi.

Miksi kramppi tulee?

Kun laittaa Googleen haun "mistä krampit johtuvat?", vastausten  kirjo on suuri, kun "asiantuntijat" pohtivat kramppien syitä. 

Monet sairaudet tai lääkitykset voivat herkistää krampeille. On puutetta suoloista, hivenaineista tai vitamiineista. On juotu liikaa tai liian vähän. Sään vaihetut tietysti vaikuttavat kramppien määrään jne.  Eniten tieteellisesti orientoitunut asiantuntijan arvio on: "Varmasti ei tiedetä mistä krampit johtuvat".

Mielestäni kramppi on aivojen viesti, jolla se suojaa elimistöä tai yksittäistä kudosta. Itse asiassa kramppi on hyvä asia.

Pasin suoritus on liian rajua. Seija juoksumatka oli liian pitkä. Heimo oli liian kauan paikallaan ja Vuokko harrastaa liikuntaa liian vähän.

Mitä kramppi suojaa ja miten se jatkossa estetään?

Kramppi Pasin takareidessä todennäköiseesti esti revähdyksen. Juoksutekniikka oli hajoamassa ja aivot ennakoivat tilanteen. Kuormitus oli liian suuri kramppi pysäytti juoksun.

Pasi  oli kolme päivää, sitten tehnyt kyykkyharjoitukset ja reidet olivat hiukan arat sen jäljiltä. Valmistautuminen ei siis ollutkaan optimaalinen. Valmennuksessa oli virhe ja jatkossa pitää jotain korjata, muuten krampin sijaan voi tulla revähdys.

Seijan krampit ovat hyvin tyypillisiä pitkäkestoisessa liian rankassa liikunnassa. Nesteytys ei toimi tai sen annostelu on väärä. Suola- tai hivenainetasapaino järkkyy. Vauhti on myös voinut olla liian suuri tai liikunnan kesto liian pitkä.  

Mutta myös tässä krampit suojaavat. Juoksu loppuu, rasitus vähenee, kudokset "pelastuvat". Seijan pitäisi keskeyttää juoksu jos terveys on hänelle tärkeä asia.  Seija ei tietystikään kuuntele kehon viestejä ja sinnittelee maaliin, koska keskeyttää ei voi. Suorittajilla on usein monenlaisia terveysongelmia, koska tavoitteena on jokin muu kun terveys. 

Selfiet someen ja hetkellinen mielihyvä siitä että maraton tuli suoritettua. Mielestäni some ei ole sen väärtti, että liiallisella sinnitellyllä pilaa terveytensä. Esim. polven rusto voi menettää liikaa nestettään ja vaurioutua. Siitä se kuluma sitten sai alkunsa.

Miksi Heimon krampit tulevat aina yön aikana? Heimolla  on verenpainelääkitys sekä sokeri- ja kolesteroliarvot  hiukan koholla. Rasvainen ruoka  ja olut maistuvat. 30 vuotta tuli poltettua tupakkaa, mutta ei enää. Näillä voi olla merkitystä kramppiherkkyyteen. 

Yöllä kaikki elintoiminnot hidastuvat. Ihmisen ikääntyessä  verenkierto jaloissa voi laskea niin hitaaksi, että pohkeisiin tulee hapen puutetta ja palautuminen hyötyliikunnasta hidastuu. Aivot taas pistävät suojauksen päälle. Kramppi pohkeisiin ja ihminen herää ja lähtee kävelemään. Tästä tietysti seuraa verenkieroon vilkastuminen ja pohkeet saavat happea. Tämä voi estää veritulpan syntymisen pohkeeseen.

Heimon pitäisi ymmärtää, että ikääntyminen laskee kaikilla lihaskuntoa ja siksi pihatöitä pitää tehdä kerralla vähemmän tai ainakin monipuolisemmin.  Ei kaikkia tarvitse tehdä heti valmiiksi. "Kyllä ymmärrän, mutta minkäs minä luonteelleni voin" on yleinen kommentti.  On sääli että ihminen pilaa terveyttään hyötyliikunnalla, jota toteuttaa väärin. 

Oikea annostelu ja monipuolisuus myös hyötyliikuntaan. Esim. kaikkia multaa ei tarvitse levittää samana päivän tai ison nurmikon leikkauksen voi jakaa kahdelle päivälle. 

Tosin nurmikkoja ei kannata leikata ollenkaan ja näin ennallistaa niitä kedoiksi ja samalla lisätä luonnon monimuotoisuutta. 

Vuokolla taas on yleistä herkistymistä hermossa ja nivelissä. Pakaran kivun lisäksi hänellä on polvet kipeät,  niska ja hartiat aivan jumissa, sormet puuttuvat öisin. Hänellä on myös toistuvia päänsärkyjä. Hän on syönyt särkylääkkeitä jo vuosia, joilla pitää vaivat jotenkuten kurissa.

Paineluni alaselkään, lantion vääntymiset kääntyessä tai takareiden jännittymien aiheuttavat krampin, koska ärsytys hermolle tai nivelelle täytyy saada loppumaan. Kramppi pysäyttää "hoidon" tai liikkeen tehokkaasti  ja kudos pelastuu.

Perimmäinen syy on siinä, että Vuokko on sohvaperuna, jonka lempi ohjelma televisiossa on Sohvaperunat. Hän ei ole harrastanut liikuntaa koko ikänään. Hän kävelee kauppaan ja kapasta kotiin ja muu liikunta on kävelyä sohvan ja jääkaapin välillä.  Nyt lihaskunto  ja yleiskunto alkaa olla siinä jamassa, että jotain on pakko tehdä, jos haluaa säilyttää toimintakykynsä.

Kun hoidolla ja täsmäharjoitteilla saadaan pakara kipu pois vaappuminen vähenemään  niin Vuokko pitää motivoida kävelemään erilaisissa maastoissa. Kävely on yksi parhaista tavoista hoitaa terveyttään liikunnalla.  

Asteittain lisää matkan pituutta ja siedättää kudoksia liikuntaan. Kävelyn pitää olla reipasta. Laahustava "näyteikkunakävely" ei ole kuntoilua se on ulkoilua.

Ylämäkikävely tai porraskävely lisäävät reisien ja pakaroiden voimaa, jota pelkkä tasaisella asfaltilla kävely ei lisää. Polkukävely kehittää myös hallintaa, kun jokainen askel  on erilainen. Monimuotoisuutta tuo esim. pyöräily, jumppa tai tanssi. 

Terveyden kannalta melko pieni liikunnan lisäys saa paljon aikaan. Usein mennään pieleen siinä, että suorituskykyä yritetään nostaa  kuin urheilijalla. Paikat kipeytyvät lisää ja siihen orastava innostus loppuu.

Arton (62v) tarina

Itse olen harrastanut liikuntaa koko ikäni. Nuorempana pelasin paljon beach-volleyta. Torjuntaan hypätessä saattoivat molemmat pohkeet mennä kramppiin. Syynä ilmeisesti oli helle, nesteytystä ei ollut riittävästi tai turnaus oli liian pitkä. Yleensä mitään ei ollut tehtävissä tässä vaiheessa, vaan turnaus oli keskeytettävä.

 Nykyään harrastan paljon kestävyysliikuntaa. Aiemmin kaksi tuntia oli raja, jonka jälkeen krampit alkoivat. Tämä tapahtui  juoksussa, suunnistuksessa, pyöräilyssä, soudussa ja joskus jopa hiihdossa.  Olen asteittain siedättänyt kudoksiani ja nyt pääsen jo yli kolmen tunnin yhtäjaksoiseen juoksuun ja vasta sitten kramppaa. Tämä tulee tietysti vain jos vauhti  on liian kova ja kisassa se usein on. 

Mieleeni ei ole vielä kertaakaan tullut lähteä maratonille. Tiedän, että viimeinen tunti on tuskaa ja se voi jopa pilata terveyteni. 

Usein ihmiset haluaa jonkin "tempun" jolla vaivoista pääsee muuttamatta liikunnassaan mitään. Itse en yleensä usko  temppuihin, mutta eräs kaveri yllytti kokeilemaan suolatabletin imeskelyä kisan aikana. 

Tabletit on sen verran "kovaa kamaa", että niitä ei hyllystä löytynyt. Apteekkari kävi hakemassa niitä "tiskin alta" ja kysyi että, mihin niitä käytät? Yllättävää kyllä, krampit ovat selvästi vähentyneet suolapillerien avulla.  Lumevaikutus on myös suuri ja sitä ei kannata vähätellä, joten jatkan pillerien käyttöä.

Aikaisemmassa blogissani "Venyttely on turhaa" kerroin  kolme tapaa, jolla aivot suojelevat kudoksia. 

Lihasjännitys estää liikettä, kipu suojaa kudosta ja lihas voi  tuntuu heikolta, jotta kudos ei ärsyynny lisää. Jos näistä ei mikään toimi, niin kramppi toimii!

Kun ihminen oppii kuuntelemaan kehon viestejä, liikunnan annostelu on oikea ja monimuotoista, niin toimintakyky säilyy koko elämän.

lonkkavaiva.fi






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

"Löysän nilkan tarina"

"Koppikarisman" kehittyminen.

Erään juoksun tarina

Kilpailuhenkinen, kisailija vai nautiskelija

Vaivaa hoitava valmennus

Kipeän selän tarina

Kipeän selän tarina jatkuu...

Mustelmasta arpeen!

Venyttely on turhaa!

Taistelu painovoimaa vastaan