Taistelu painovoimaa vastaan

 

Taistelu painovoimaa vastaan

Isaac Newtonin päähän tipahti puusta omena 1600-luvun loppupuolella ja melko pian sen jälkeen tiedettiin, mitä on painovoima. Kun ihminen syntyy, niin siitä alkaa elinikäisen taistelu painovoimaa vastaan. Toisaalta painovoimasta on myös paljon hyötyä.

Ensimmäinen vuosi on yleensä menestyksekäs. Tuhansien hävittyjen taistelujen jälkeen lihasvoima ja kehon hallinta kehittyvät niin paljon, että ihmisenalku voittaa taistelun ja nousee seisomaan. Pian sen jälkeen tulevat ensimmäiset haparoivat askeleet. Voi sitä voiton riemua. Seuraavan vuoden aikana monelta onnistuu jo juokseminen. Kävely ja juoksu ovat "perusliikuntaa", jotka lähes kaikki oppivat. Näitä perustaitoja pitää harjoitella koko elämän ajan, jotta ne säilyvät.

Kun ihminen kasvaa niin vipuvarret pitenevät ja voiman tarve tietysti lisääntyy. Koko lapsuuden ja nuoruuden ihmisellä on luontainen tarve kehittää perustaitoja. Lisäksi painovoimaa vastustetaan erilaisilla liikunnallisilla leikeillä, joihin kuuluu esim. hyppiminen ja kiipeily. Usein kuulee lasten vanhempien huutavan, "älä juokse, ettet kaadu!" tai "älä kiipeä, ettet putoa!" Parempi hiukan muksahdella lapsena ja kehittää taitojaan, kuin kaatua aikuisena sen takia, että taitojen ei ole annettu kehittyä lapsena vapaasti.

Iän myötä tuntuu, että painovoima kasvaa, mutta totuus on, että se on lähes vakio (9,81 m/s2). Sen sijaan lihasvoima vuosi vuodelta "hiipien" vähenee. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa sitä, että jos voima ei riitä, niin tulee ongelmia.

Ikääntyessä rappujen nouseminen ja tutun mäen kipuaminen vaikeutuvat. Reisiä "hapottaa" ja hengitys kiihtyy, kun painovoima pitää voittaa. Monelle on yllättävää, että myös mäen alas tuleminen on hankalaa. Painovoima pyrkii kiihdyttämään vauhtia, jota pitää lihaksilla jarruttaa. Jarruttava työ vaatii paljon enemmän hallintaa ja usein käy, että kävelyn tekniikka "hajoaa" ja kuormitus nivelille kasvaa. Usein ärtynyt selkä tai kipeät polvet kipeytyvät enemmän siinä, kun harppoo mäkeä alas kuin samaa rinnettä ylös mennessä.

 

Riittääkö reisien voima nousta ylös sohvalta?

Niinkin yksinkertainen asia, kuin tuolilta ylös nouseminen, kertoo paljon reisilihasten voimasta. Usein jo viisikymppinen ähisee, kun nousee ylös matalasta autosta. Seuraavassa vaiheessa sohvalle istuminen tapahtuu liian vauhdikkaasti, kun painovoima ottaa voiton ja lihakset eivät pysty jarruttamaan vauhtia riittävästi. Ylösnousemiseen tarvitaan heijausta tai käsillä reisistä tukemista. Seuraavassa vaiheessa rojahdetaan vessanpöntölle ja mietitään miten tästä päästään ylös, kun polviin sattuu. Pitäisikö hankkia käsinojat, joista voisi työntää itseensä ylös tai peräti pöntön korotus. Herätys, herätys!! Nyt on mahdollisuus vielä hiukan nostaa lihaskuntoa ja homma alkaa toimia.  

Pian tavalliselta tuolilta ylösnouseminen on niin hankalaa, että lapset käyvät ostamassa syntymäpäivälahjaksi  korkeamman tuolin, jotta "mummo" pääsee paremmin ylös. Samalla he tekevätkin isoäidille karhunpalveluksen. Kohta ei onnistu kävelykään. No, hiukan lohdutonta on että, lopulta painovoima voittaa meidät kaikki. Jos kuitenkin toimii fiksusti, niin elämästä selviää paljon pidempään ilman korotettua tuolia ja kävelykin sujuu ilman apuvälineitä. Emmeköhän me sitä kaikki halua?

 Toisena esimerkkinä yksinkertainen liike. Kun ihminen kumartuu eteenpäin, vipuvarsi pitenee ja maan vetovoiman vaikutus kasvaa. Selkä voi nyrjähtää, jos voima ei riitä. Melko yksinkertaista vai onko sittenkään? Maksimivoima ei aina auta jos kehon hallinta on huono. Kun kallistuksia tekee useita peräkkäin, niin sitten tarvitaan kestovoimaa. Kun aamulla kumartuu lavuaarille, niin vahvatkin lihakset saattavat vielä  "nukkua" ja hallinnan pettäessä selkä venähtää. Jos ihminen vaikkapa vastentahtoisesti imuroidessaan kumartuu, niin se voi aiheuttaa kipua selkään, vaikka voima ja hallinta riittäisivätkin. 

 

Myös makuulla maan vetovoima vaikuttaa kudoksiin

Istuessa painovoima pyrkii painamaan selän pyöreäksi. Pää työntyy eteen, jos katselee näyttöpäätettä, tai leuka painuu alas, jos räplää kännykkää. Lihasten tietysti pitäisi vastustaa tätä lysähtänyttä asentoa mutta kun ihminen on "laiska", niin hän ei käytä lihaksiaan. Ongelmalliseksi asian tekee se, että tässä asennossa on ihan mukava olla. Kun asento toistuu jatkuvasti niin lopulta nivelet ja hermot alkavat ärsyyntyä, kun lihakset eivät tue niitä riittävästi. Sitten kun lihaksia tarvittaisiin, ne ovat niin heikot, että eivät jaksakaan pitää ryhdikkäämpää asentoa yllä, vaan väsyvät ja kipeytyvät.

Maan vetovoima ei jätä meitä rauhaan edes yöllä. Taistelu jatkuu myös levossa. Kun ihminen nukahtaa, niin lihakset rentoutuvat ja niiden tuki nivelille loppuu. Jos nivel tai hermo on ärtynyt ja lihaksiston tuki ei ole riittävä, ärtyminen pahenee, koska maan vetovoima vaikuttaa. "Maallikko" helposti ajattelee, että jos selkä on aamulla kipeä, niin syy on huonossa sängyssä. Ei sänky kipeytä selkää, vaan kun kudokset ärtyvät päivän aikana, niin selkä tulee herkemmäksi siitä, millaisessa sängyssä nukkuu. Hyvä sänky voi auttaa palautumaan, mutta kun selkä on terve, niin voi nukkua missä vaan. Usein vastaanotolleni tulee selkäkipuinen henkilö, joka kertoo, että paras paikka nukkua on kova lattia. Herää kysymys, miksi se tuhansia euroja maksava sänky ei hoidakaan selän kipua, vaikka myyjä niin väitti?

 

Mitä hyötyä on painovoimasta?

Painovoimasta on myös paljon hyötyä. Luusto tarvitsee kuormitusta, jotta se pysyy vahvana. Luukato (osteporoosi) iskee luihin paljon helpommin jos ne eivät saa "iskua". Kun ihminen on pitkään avaruudessa, niin maahan palatessa hänellä suuri vaara saada luunmurtumia, koska luusto on heikentynyt painovoiman puutuessa  

Myös nivelpintojen välissä olevat nivelrustot tarvitsevat painovoimaa, jotta ne voivat hyvin. Kun nivelrusto vaurioituu tai ohenee, siitä seuraa nivelen kuluma eli nivelrikko. Tiedetään, että rustot kaipaavat painovoiman vaikutusta, jotta niiden nestepitoisuus säilyy. Tässäkin annostelu ratkaisee. Jos kuormitusta tulee liikaa tai liian vähän, se on yhtä haitallisia ruston hyvinvoinnin kannalta. Esim. nykyään lievän polvikuluman hoitoon suositellaan pientä hyppelyä, tietysti oikein annosteltuna.

Myös ne kuuluisat välilevyt nikamien välissä tarvitsevat painovoimaa, jotta ne säilyvät vahvoina. Välilevyissä ei ole verenkiertoa, joten ne saavat ravintonsa imeytymisprosessissa ympäröivistä kudoksista. Kun rankaan tulee liikettä ja painovoiman vaikutusta, niin ravinteiden imeytymistä ympäröivistä kudoksista välilevyyn tapahtuu riittävästi ja välilevyn pinta säilyy kestävänä.

Miten taistelu voitetaan?

Toisten taistelu onnistuu paremmin ja toisilla selvästi huonommin. Tärkeää on, että ihmisen elämäntapaan kuuluu monimuotoista liikkumista, joka pitää yllä yleiskuntoa, lihaskuntoa ja kehon hallintaa. 

Kun tavoitteena on terveyden ylläpitäminen tai vaivan hoito, niin pienikin lisäys lihasvoimaan tai yleiskuntoon voi kumota painovoiman vaikutusta ja merkittävästi parantaa elämänlaatua. Sen sijaan jos suorituskyky pyritään nostamaan liikaa ja liian nopeasti, niin vaivat voivat lisääntyä. Tavoitteet voivat lisätä motivaatiota liikkua. Voiton saavuttaminen antaa hetkellistä mielihyvää, mutta jos liika kilpailuhenkisyys saa vallan, niin vaivoja voi tulla lisää. Itse usein ihmettelen, miksi liikunnan tavoitteena ei voi olla vain terveys. Miksi pitää aina voittaa joku tai parantaa tulosta aiemmasta?

Lonkan ja lantion vaivoihin erikoistuneena fysioterapeuttina vastaanotolleni tulee usein 40-60 vuotiaita henkilöitä, joilla on "yhtäkkiä " tullut toispuoleista kipua lonkkaan, selkään, pakaraan tai reiteen. Totuus on kuitenkin, että vaiva ovat kehittynyt pitkän ajan kuluessa. Yleisin syy vaivoihin on, että lihaskunto ja yleiskunto ovat laskeneet sille tasolle, että se ei riitä tukemaan niveliä riittävästi ja painovoiman vaikutus ärsyttää kudoksia. Toispuoleisuus asennossa on saattanut olla pitkään ja keho sietää sitä hyvin, kunhan lihaskunto vain on riittävällä tasolla. Alentunut lihaskunto ja toispuoleinen asento yhdessä aiheuttavat tilanteen. jossa kudokset ärtyvät.

Toteuttamani fysioterapia perustuu kahteen asiaan, joista on vahva tieteellinen näyttö. Ensimmäinen on anatomian erittäin hyvä osaaminen  ja sen kolmiulotteinen ymmärtäminen. Toinen on fysiikan lakien ymmärtäminen. Kun vipuvarsi on liian suuri lihasvoimalle niin tulee ongelmia. Näiden tietojen perusteella laaditaan hoitosuunnitelma, jolla maan vetovoima voitetaan. 

Hoito etenee nousujohteisesti. Ensin korjataan asentoa ja kevyillä harjoitteilla hoidetaan kipua. Sitten lisätään lihasvoimaa ja hallintaharjoitteita, joilla kumotaan painovoiman vaikutusta kudoksiin. Tärkeä osa hoitoa on kevyt aerobinen liikunta, jolla elvytetään kudoksia ja estetään yleiskunnon lasku. Varsinainen terapia sisältää "hierontaa", jossa käsitellään hermot, nivelet, lihakset ja kalvot. Hoito on valmennusta, jossa oikea annostelu on tärkein asia. 

Koska iän myötä lihaskunto pyrkii laskemaan joka tapauksessa, niin taistelu jatkuu koko elämän ja kiihtyy ihmisen ikääntyessä. Liikunnan oikea annostelu ja monipuolisuus ovat etulinjassa tässä taistelussa.

https://www.lonkkavaiva.fi/

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

"Löysän nilkan tarina"

Kilpailuhenkinen, kisailija vai nautiskelija

Vaivaa hoitava valmennus