Väärin kyykätty, hirveän jäykkä ja lättäjalat (päivän pakina)

Väärin kävelty, väärin istuttu, väärin seisty, väärin kyykätty, väärin nukuttu, väärin
juostu. 

Terapeuteilla on tapana aina kertoa, mitä ihminen tekee väärin ja siitä tietysti seuraa jokin ongelma.

Kävellään jalkaterät ulospäin tai sisäänpäin. Istutaan lysähtäneessä asennossa tai peräti istutaan niin, että toinen polvi on toisen päällä. Kyykistytään niin, että polvet menevät yhteen tai jopa niin kauheaa, että syväkyykyssä kantapäät eivät pysy alustalla. Seisotaan toinen polvi koukussa ja lantio sivussa. Nukkuessa tyyny on liian korkea tai liian matala, patja kova tai pehmeä.  Luin artikkelin, jossa väitettiin, että Usain Bolt juoksee väärin. Juoksi aika helkutin kovaa ja useita vuosia ilman pahempia vammoja. 

Väärin tekeminen tietysti aiheuttaa valtavasti kaikenlaisia kipuja ja särkyjä.

"En uskalla mennä kuntosalille, koska pelkään, että teen jotain väärin" tai "En uskalla kumartua enää eteenpäin, koska pelkään, että selkä menee taas jumiin", ovat yleisiä toteamuksia asiakkaallani. Maalaisjärki on hukassa.

Aina täytyy olla henkilökohtainen valmentaja (pt) ja fyssari vierellä varmistamassa, että jokainen liike menee täydellisesti oikein, muuten tulee heti jokin vaiva.

On pientä tieteellistä näyttöä siitä, että kun liikkumista liikaa pelkää, niin vaivat vain pitkittyvät.

Jäykkyyttä "kauhistellaan"

Päivitellään, kun seisten eteen taivutuksessa sormet ylettyvät hädin

tuskin alle polvilumpioiden, kun jalan takaosat kiristävät.

Vasen käsi ylhäältä selän taakse ja samalla oikea käsi alhaalta selän taakse. Ihmetellään, kun etäisyys sormista on yli 10 cm.

Usein vastaanotolleni tulee henkilö, joka päivittelee venyttelyn vähyyttä ja luulee, että vaivat johtuvat siitä. Yritän kertoa, että ei siitä johdu vaan siitä, että olet liikkunut liikaa tai liian vähän.

Suomi on täynnä kankeita miehiä, joiden ainoa ongelma on, että he tuntevat itsensä kankeiksi ja jäykiksi. Vastaanotolleni tulee nuori henkilö, joka on "notkeuden perikuva", mutta hänellä on kaikenlaisia vaivoja ympäri kehoa.

Parempi hiukan jäykkä kuin liian notkea.

On pientä tieteellistä näyttöä, että venyttelystä saattaa olla jotain terveydellistä hyötyä.

"Ulkonäköä" arvostellaan

Selkä on liian suora tai liian notko. On liian korkea jalkaholvi tai peräti lättäjalka. Olkapäät ovat edessä, takana, ylhäällä tai alhaalla. Toinen jalka on puoli senttiä liian lyhyt tai liian pitkä. Polvet ovat pihdissä tai sääret längellä. Lantio kallistunut eteen tai taakse.  Pää on edessä tai kallistunut johonkin suuntaan liikaa. 

Terapeutilla tai lääkäreillä on pokkaa arvostella ihmisten ulkonäköä ja kehollisia ominaisuuksia.

Aina löytyy jotain ominaisuuksia tai virheitä, jotka tietysti ovat syynä vaivoihin.

Vastaanotolleni oli iäkäs henkilö, joka kertoi: "Jo silloin kansakoulussa sanottiin, että minulla on toinen jalka lyhyempi ja siitä olen kärsinyt koko ikäni". Tutkimuksessani mitään selvää eroa ei löydy, mutta en rohkene sitä kertoa asiakkaalle.

Murrosikäisen "ulkonäön" arvostelu on vähintäänkin kyseenalaista. Arviot iskostuvat teinin päähän ja ne muistetaan lopun elämän. Usein niillä kauneusvirheillä ei ole juuri mitään merkitystä ihmisen terveyteen. 

Eräs potilaani vaikutti tuohtuneelta, kun oli lukenut lääkärin kirjoittamaa sairaskertomusta itsestään. Kertomus alkoi: "Pönäkkä 45-vuotias ...". "Mieluummin läski kuin pönäkkä", oli asiakkaani kommentti, tosin hymy huulilla. Mielestäni kumpikaan em.  termi ei kuvannut potilaan olemusta. Pienet "jenkkakahvat" oli, mutta ei mitään sellaista, mitä olisi pitänyt laittaa potilaskertomukseen.

On pientä tieteellistä näyttöä, että ryhdillä, jalkojen pituuseroilla tai jalkaholvin kaareen koolla on merkitystä ihmisen terveyteen. Toisaalta on paljon ihmisiä, joilla on näitä ulkonäöllisiä puutteita ja heillä ei ole mitään vaivaa. He todennäköisesti sattumalta tai tietoisesti osaavat annostella liikuntaansa ja liikkeitään oikein ja kudokset eivät ärsyynny.

Ei ole vääriä liikuntamuotoja, ei ole väärin tehtyjä liikeitä, on vain väärin annosteltua liikuntaa. Kehoa pitää haastaa ja siedättää monenlaisiin liikkeisiin tai asentoihin. Seuraava asento tai seuraava tapa liikkua on aina parempi.

On tieteellistä näyttöä, että liikunta auttaa vaivoihin ja myös estää niitä, mutta ei ole mitään tieteellistä näyttöä siitä, että jokin liikuntamuoto on parempaa kuin toinen. Siispä on viisasta liikkua monimuotoisesti.

Toistan tämän taas: Tärkeintä on oikea annostelu ja monimuotoisuus.

"Liike"

"Venyttely on turhaa"

Kramppi suojaa kehoa

Taistelu painovoimaa vastaan