Mustelmasta arpeen!


Olin noin 10-vuotias ja kädessäni oli upouusi puukko. Innoissani veistelin puun palasta lastuja ja sitten se tapahtui. Puukko lipesi ja viilsi ison palkeenkielen lähes irti vasemmasta etusormestani. "Valtava" verenvuoto tyrehtyi melko nopeasti, kun hetken puristin haavaa tiukasti. Vaikka haava ei ollut syvä niin siihen tuli arpi, joka on siinä edelleen 50 vuoden jälkeen. Arpi on hiukan kovempi ja vaaleampi kuin muu iho. Minua se ei juurikaan vaivaa, vain pieni kosmeettinen haitta ja hiukan kiristää, kun nivelen taivuttaa ääriasentoon. Kun elämässä sattuu ja tapahtuu, niin arpien määrä ihmisessä myös lisääntyy. Tulee pinnallisia arpia ja syviä arpia. Lisäksi tulee henkisiä arpia, joihin en tässä blogissa puutu.


Arpikudos on aina hiukan kovempaa ja huonommin joustavaa, kuin ympärillä oleva muu kudos. Haavan arpeutuessa kudokset tarttuvat helposti kiinni toisiinsa. Myös hermo voi tarttua kiinni arpeen ja lihaskalvot voivat juuttua kiinni toisiinsa. Lihaksen sisällä oleva arpi on kova ja joustamaton. Kudokset eivät pääse kehon liikkeiden aikana venymään tai liukumaan suhteessa toisiinsa ja siitä seuraa ongelmia.


Kun tulee pinnallinen haava, niin ensin tyrehdytetään verenvuoto. Pienemmissä haavoissa painetaan vain kädellä tai laitetaan laastari, suuremmissa haavoissa joudutaan laittamaan tikkejä. Seuraavaksi haavaan tulee rupi, kun rupi irtoaa niin sitten jää jäljelle arpi. Tämän kaikki ymmärtävät, mutta jotenkin unohdetaan, että syvällä kudoksissa tapahtuu sama prosessi.


Mustelma on aina sisäisen verenvuoto, kun se paranee, niin syntyy arpikudosta. Mitä suurempi mustelma, sitä suurempi arpi. Tosin arpikudoksen muodostuminen on yksilöllistä.


Esimerkkejä syvistä arvista


Kun ihmisen nilkka nyrjähtää niin usein kuuluu rusahdus. Jos käy tuuri, nivelsiteet vain revähtävät eivätkä katkea. Nilkka turpoaa ja tulee mustelma kehräsluun alle. Akuutti vaiva paranee normaalisti muutamassa viikossa. Kun nivelside arpeutuu, niin se häiritsee nilkan normaalia liikettä ja nilkka voi kipeytyä uudestaan.


Joukkueurheilussa on yleisesti tunnettu sanonta "puujalka". Pelaajan polvi iskee voimalla toisen pelaajan reiteen. Tulee terävä isku ja aiheuttaa ison ja kivuliaan ruhjeen. Vauriota tulee tietysti lihaksiin, mutta sitä voi tulla myös hermoihin, laskimoihin, valtimoihin, imusuoniin, kalvoihin jne eli kaikkiin kudoksiin ihon ja reisiluun välissä. Kun akuutti vaiva paranee, niin jäljelle jää usein iso arpi, joka tarkoittaa sitä, että em. kudokset voivat tarttua toisiinsa kiinni ja siitä tulee usein vaivoja myöhemmin.


Kun iäkäs ihminen kaatuu liukkaalla suoraan lonkan päälle, niin isku on kova. Usein tulee lonkkamurtuma, mutta jos luut ovat vahvat, tulee vain ruhje kudoksiin ja valtava mustelma. Mustelma häviää muutamassa viikossa mutta jäljelle jää arpi, joka ei häviä. Arpi ja mahdollisesti iskusta tullut virheasentoa tai liikkuvuushäiriö voi aiheuttaa kipuja vielä kuukausia tai vuosia tapaturman jälkeen.


Takareiden revähdys on yleinen vamma varsinkin pikajuoksussa. Yhtäkkiä iskee voimakas kipu ja juoksu on sen jälkeen mahdotonta. Jos revähdys on lievä, niin usein ei tule näkyvää mustelmaa, koska veri purkautuu lihaksessa olevan kalvopussin sisään. Isompi revähdys näkyy seuraavan päivän mustelmana reiden takana. Kun vaiva arpeutuu, niin on tärkeää, että kudokselta tulee mahdollisimman joustava ja venyvä. Siten siitä on jatkossa mahdollisimman vähän haittaa.


Jokaisen leikkauksen jälkeen tulee arpikudosta.  Nykyään leikataan usein tähystämällä, joka tietysti vähentää paljon arpikudosta ja paraneminen on nopeaa. Mitä suurempi leikkaushaava on sitä todennäköisempää on, että arvesta tulee ongelmia. Esim. ihmisellä saattaa olla "mystisiä" kipuja reisissä tai rintakehän alueella, joihin mikään hoito ei auta. Syynä onkin vatsan alueella olevat arat ja tiukat leikkausarvet, jotka estävät kalvojen liikkeitä ja aiheuttavat kivut.


Aina ei tarvitse tulla tapaturmaa, kun muodostuu arpea. Myös pitkään jatkunut kudosten vähäinen liike ja lievä hapen puute voi aiheuttaa arpikudosta. Kun ihminen on tehnyt toimistotyötä vuosikymmeniä, niin hartiat kovettuvat. Ennen ajateltiin, että se on vain lihasten jännitystä, joka hieronnalla pehmitetään. Hieronta tekee hyvää, mutta usein kudos pehmenee vain hiukan jos lainkaan. 

Kun tarkemmin tutkittiin hartialihasten rakennetta, siltä löytyi paljon sidekudosta, joka on hyvin samanlaista kuin arpikudos. Istumatyö arpeuttaa hartiat!


Jotkut terapeutit lisäävät arpea. Vastaanotolleni on tullut useita asiakkaita, joiden lapojenväli on ollut "musta". Henkilöt olivat käyneet edellisenä päivänä hierojalla ja käsittely oli ollut niin voimakasta, että selkä oli aivan mustelmilla. On myös hoitometodi, jossa erilaisilla raudoilla hangataan kudoksia niin, että iho alkaa punoittaa ja verenkierto lisääntyy. Valitettavan usein käsittely on niin kovaa, että tulee mustelmia syvälle kudokseen.


Herää kysymys miksi, tällaiset "luunmurskaajat" haluavat aiheuttaa kudosvauriota käsittelyllään ja vielä enemmän ihmetyttää miksi siellä joku käy. Joku tosin kokee, että käsittely on liian kevyttä, jos ei tule mustelmaa. Näillä henkilöillä on usein aivan arpeutuneet kudokset. Voin vakuuttaa, että hoidosta ei tarvitse tulla mustelmia, mielestäni se on selvä hoitovirhe.



Miten arpea hoidetaan?


Kaikki hoidot, jotka pehmentävät arpea tai lisäävät sen liikettä suhteessa muihin kudoksiin, ovat käyttökelpoisia. Jokaisessa aikaisemmassa blogissani olen toistanut lausetta "oikea annostelu". Se pätee myös arpien hoitoon. Kudoksia pitää lähteä liikuttamaan suhteessa toisiinsa, mutta maltilla. Rupea ei saa repiä irti. Jos rupi irtoaa liian aikaisin, niin tulee verenvuotoa ja arpikudos lisääntyy.


LPG-imurullaushoito 



LPG on alun perin kehitetty palovamma-arpien hoitoon. Nykyään sitä käytetään
kaikkien arpien hoitoon. Arpeutunut nivelside nilkassa, puujalka reiden edessä tai lihasrevähdys reiden takana, leikkauksen jälkeinen arpikudos: kaikkiin löytyy sopiva imupää ja imutehoa säädetään tarpeen mukaan. Imu nostaa kudoksia ja pyörivät rulla pehmentävät arpea samalla liu'uttavat kudoksia suhteessa toisiinsa.  Erittäin toimiva hoitomuoto, joka tehokkaasti poistaa myös mustelmia. LPG:llä on myös paljon muita hoitokohteita mm, turvotus, kipu, palautuminen jne. Katso oheinen linkki
LPG:n esittely


Kalvokäsittelyt (Faskia)


Kun puhutaan arpien hoidosta, niin ei voi sivuuttaa kalvo- eli faskia-käsittelyjä. Faskia on nyt ”muotia”. On faskia-jumppia, faskia-rullia, faskia-palloja, faskia-guruja jne Suomessakin on ainakin viisi koulukuntaa faskian käsittelyyn. Joka tapauksessa faskia-käsittlyt ovat tehokkaita hoitomuotoja arpien käsittelyssä. Usein nimenomaan kalvojen liikkuvuuteen suhteessa muihin kudoksiin arvet aiheuttavat häiriöitä. Puhutaan faskia-ketjuista jotka kulkevat kehon läpi. Kun arpi estää faskinan liikkeen niin vaivaa tai oiretta voi tulla mihin tahansa ketjun alueelle

Itse käytän Active Release Techniques (ART)  metodia. Siinä käsitellään kalvojen lisäksi aina myös lihakset, nivelet ja hermot.

Katso linkki: ART-terapia


Lymfaterapia


Myös lymfaterapiaa käytetään mustelmien ja arpien hoidossa, usein LPG:n ohella. Joskus tavoitteena on myös arpeutuminen. Säärihaavan tai leikkauksen jälkeen ongelmana on, että haavaan ei tule rupea eikä se arpeudu. Pitkään jatkunut säärein turvotus ohentaa ihoa ja heikentää sen verenkiertoa ja näin voi aiheuttaa säärihaavan syntymisen ja estää sen paranemisen. Kun lymfaterapialla avataan imusuonet ja turvotus vähenee niin haava paraneminen helpottuu. 



Naisella arpi on kosmeettinen haitta ja miehellä se on meriitti?


Nykyään tehdään paljon kauneusleikkauksia, joissa kasvojen iho kiristetään luonnottoman kireäksi ja leikkausarvet piilotetaan korvan taakse. Piilotettu arpi voi olla kivulias ja hymystä voi tulla irvistys, kun kudosten liike on huonoa. Mutta kauneuden takia pitää tietysti kärsiä.


Joukkuelajeissa joukkuetoverit arvostavat pelaajaa, joka ryntää maalille ja ottaa mustelma. Voittoja ei tule jos ei ota mustelmia, mutta mikä sitten on terveyden kannalta järkevää. Kuinka paljon keho kestää iskuja ja niistä tulevia mustelmia ja arpia?


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

"Löysän nilkan tarina"

Kilpailuhenkinen, kisailija vai nautiskelija

Vaivaa hoitava valmennus