Vaivaa hoitava valmennus
Olen ollut yli 30 vuotta ammattivalmentaja. Valmentaminen yleensä yhdistetään kilpaurheiluun. Minä valmennan ihmisiä niin, että heidän vaivansa paranevat. Ammattinimikkeeni on fysioterapeutti. Fysioterapeutti on vaivaa tai sairautta hoitavan liikunnan asiantuntija. Nykyaikainen fysioterapia on VALMENNUSTA.
Aiemmissa blogeissani on ajatuksiani liikunnan oikean annostelun ja monipuolisuuden tärkeydestä. Jatkan edelleen samoista aiheista. "Löysän nilkan tarina" Kilpailuhenkinen, kisailija vai nautiskelija
Kun huippu-urheilija valmistautuu
olympialaisiin, niin tärkeintä on oikea annostelu. Urheilija, joka harjoittelee
eniten, ei voita. Voittoon vaaditaan oikea harjoittelun ja levon suhde. Lisäksi
tarvitaan tietysti lahjakkuutta, henkistä voimaa ja myös onnea.
Suorituskykyä pitää nostaa, mutta jos ahnehtii, niin voi tulla jokin vaiva tai
ylikunto ja mitalin kaulaan ripustamisen sijasta piikkarit pannaan naulaan.
Yleensä vaiva paranee hyvin, kun
kuntoutuksen annostelu on oikea, eli liikunnan ja levon suhde on oikea. Osa
vaivaoista ei parane täysin, mutta sen kanssa tulee toimeen, kunhan
liikkuu sopivasti. Harva vaiva paranee pelkällä levolla.
Urheilijan
valmistautumisessa tärkeään kilpailuun on paljon samaa, kuin vaivaa
hoitavassa liikunnassa. Jos ihminen vain kuntoilee tai hoitaa terveyttään,
niin liikunnan annostelu on tärkeää, joskaan ei läheskään niin tärkeää kuin kilpaurheilussa.
Helpottava tieto on, että vaivoja hoitava valmennusjakso on selvästi
lyhempi kuin huippu-urheilijan valmentautuminen kisaan.
Potilaani
"olympiavoitto" on lonkkavaivan paraneminen. Kun kuntoilija ymmärtää,
että tervehtyminen vaatii sitoutumista valmennukseen, niin hoitotulos
on usein hyvä. He jotka odottavat helppoa pikaparannusta vaivaansa,
pettyvät.
Terveysliikunta ja vaivaa hoitava
liikunta sekoitetaan useimmiten keskenään. Vaivaa hoitava valmennus tähtää
siihen, että ihminen voi jatkaa kivutta terveysliikuntaa. Jos lonkka on kipeä
ja sitä hoidetaan liikunnalla, niin kivun poistuminen vaatii VALMENNUSTA. Suomi
on täynnä niskahartiavaivaisia, joille ohjataan terveysliikuntaa. Osa heistä
saa apua ja osan ongelmat pahenevat.
Kenellä on ammattitaito
valmentaa oikein?
Kuten urheilusta tiedämme, niin
valmentaminen ei ole helppoa. Ylikunto ja vaivat vaanivat koko ajan. Jos
sokeasti luottaa valmentajaan, niin usein ongelmia tulee. Hyvä valmentajan ei
pelkästään anna ohjeita, vaan hänen pitää saada kuntoutuja myös ajattelemaan. Valmennettavan
tulee oppia kuuntelemaan oman kehonsa viestejä. Löysän nilkan tarina
On paljon ammatteja, joissa
toimivat on koulutettu ohjaamaan liikuntaa terveille ihmisille. Näitä ovat mm
liikunnanopettaja, liikunnanohjaaja, erilaiset personal trainerit ja urheilun
lajivalmentajat. Kun tulee vaiva, riittääkö ammattitaito? Houkutus
puoskaroinnille kasvaa, kun valmennettava on saatava radalle.
Lääkärit joskus sortuvat
antamaan ohjeita liikuntaan. Lääkärin tehtävä on miettiä oikea lääkitys ja sen
annostelu. Jos hän arvioi, että vaivaa tulee hoitaa liikunnalla, sen
oikean annostelun miettii joku muu.
Sanoin aluksi, että fysioterapeutti
on vaivaa hoitavan liikunnan asiantuntija. Siksi lääkärin tulisi aina ohjata potilas
fysioterapiaan, mikäli vaivaa on tarkoitus hoitaa liikunnalla.
Meitä fysioterapeuttejakin on
monenkirjava joukko. Osa fysioterapeuteista on erikoistunut yleisesti
tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. Osa tituleeraa itseään
urheilufysioterapeutiksi, työfysioterapeutiksi jne. Osa on vain
fysioterapeutteja.
Onneksi nykysuuntaus suosii
erikoistumista. Osa on erikoistunut jalkaterien vaivoihin, osa lantionpohjan
ongelmiin, jotkut hoitavat hankalia kipupotilaita jne. Kannattaa varmistua,
että fysioterapeutilla on ammattitaitoa juuri siihen vaivaan, johon tarvitset
apua. Erikoisosaajalla on ehkä kalliimpi käyntihinta, mutta täsmällisen, vaivan
mukaisen hoidon ja oikeiden suoritteiden avulla säästät kivussa,
kuntoutumisajassa ja myös rahassa.
Moni "mainostaa"
itseään kokonaisvaltaiseksi (yök) terapeutiksi. Minulle se tarkoittaa sitä,
että ei osaa mitään kunnolla. Ikään kuin kokeilunluontoisesti yrittää vähän
kaikkea. En tarkoita sitä, että kokonaisuutta ei pitäisi huomioida, mutta jos
lähtee puoskaroimaan alueille, josta on vain pinnallisesti tietoa, ei hyvät
heilu. Suutari pysyköön lestissään.
Tieteellisen tutkimuksen
perusteella ainoa hoitomuoto, jolla saadaan pysyvämpiä tuloksia vaivojen
hoidossa, on LIIKUNTA. Erilaiset fysikaaliset hoidot, hieronnat,
nivelkäsittely tai muut "temput" ovat tärkeitä, kun potilas
tulee hakemaan HOITOA. Usein niillä saadaan apua akuuttiin vaivaan, mutta
niillä harvoin saadaan pysyviä tuloksia. Jos et halua loppuikääsi juosta
erilaisissa terapioissa, niin kannattaa sitoutua valmennukseen.
Lonkkaspesialisti
Itse olen erikoistunut lonkan ja pakaran vaivoihin. Haluan kehittyä valmentajasta huippuvalmentajaksi. Esitiedot (lomake sivuillani) ja alkututkimus selvittävät vaivan vakavuuden. Valmennusjakso kesää kuukaudesta kolmeen kuukauteen ja terapiakertoja tarvitaan yhdestä viiteen vaivasta riippuen.
Terapia sisältää erilaisia hierontatekniikoita, joilla hoidetaan hermoja, niveliä, lihaksia ja kalvoja. Toispuoleinen vaiva tarkoittaa AINA epäsymmetriaa asennossa tai liikkuvuudessa ja ne pitää korjata. Hoitojen ohella tehdään kotona täsmäharjoitteet ja annostellaan myös muuta liikuntaa niin, että vaiva lähtee paranemaan. Täsmäharjoitteet ovat helppoja ja niihin kuluu noin 15 min viitenä päivänä viikossa. ”Muu liikunta” valitaan sen mukaan, mitä liikuntaa ihminen tykkää harrastaa.
Harjoittelu on nousujohteista. Aluksi hoidetaan esim. kivuliasta jännettä tai ärtynyttä hermoa. Jatkossa keskitytään enemmän kehon hallintaan ja voimaan. Valmennus sopii erinomaisesti esim. "sohvaperunoille". Tulokset ovat yleensä loistavia, vaatii vain sitoutumista VALMENNUKSEEN.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kerro mielipiteesi blogista